imeä

芬蘭語

詞源

源自原始芬蘭語 *imedäk，源自原始烏拉爾語 *ime-。與匈牙利語 emik、emlő同源。

發音

• 國際音標^(幫助): /ˈimeæˣ/, [ˈime̞æ(ʔ)]
• 韻部：-imeæ
• 音節化^(幫助)：i‧me‧ä
• 斷字^(幫助)：imeä

動詞

imeä (及物)

1. 吮
2. 吸，吸收
3. 吸引
4. (醫學) 吸入

變位

imeä (Kotus 類別 58/laskea，無層級變化) 的屈折
直陈式
现在时				完成时
人称		肯定	否定	人称	肯定	否定
一单		imen	en ime	一单	olen imenyt	en ole imenyt
二单		imet	et ime	二单	olet imenyt	et ole imenyt
三单		imee	ei ime	三单	on imenyt	ei ole imenyt
一复		imemme	emme ime	一复	olemme imeneet	emme ole imeneet
二复		imette	ette ime	二复	olette imeneet	ette ole imeneet
三复		imevät	eivät ime	三复	ovat imeneet	eivät ole imeneet
被动		imetään	ei imetä	被动	on imetty	ei ole imetty
过去时				过去完成时
人称		肯定	否定	人称	肯定	否定
一单		imin	en imenyt	一单	olin imenyt	en ollut imenyt
二单		imit	et imenyt	二单	olit imenyt	et ollut imenyt
三单		imi	ei imenyt	三单	oli imenyt	ei ollut imenyt
一复		imimme	emme imeneet	一复	olimme imeneet	emme olleet imeneet
二复		imitte	ette imeneet	二复	olitte imeneet	ette olleet imeneet
三复		imivät	eivät imeneet	三复	olivat imeneet	eivät olleet imeneet
被动		imettiin	ei imetty	被动	oli imetty	ei ollut imetty
条件式
现在时				完成时
人称		肯定	否定	人称	肯定	否定
一单		imisin	en imisi	一单	olisin imenyt	en olisi imenyt
二单		imisit	et imisi	二单	olisit imenyt	et olisi imenyt
三单		imisi	ei imisi	三单	olisi imenyt	ei olisi imenyt
一复		imisimme	emme imisi	一复	olisimme imeneet	emme olisi imeneet
二复		imisitte	ette imisi	二复	olisitte imeneet	ette olisi imeneet
三复		imisivät	eivät imisi	三复	olisivat imeneet	eivät olisi imeneet
被动		imettäisiin	ei imettäisi	被动	olisi imetty	ei olisi imetty
命令式
现在时				完成时
人称		肯定	否定	人称	肯定	否定
一单		—	—	一单	—	—
二单		ime	älä ime	二单	ole imenyt	älä ole imenyt
三单		imeköön	älköön imekö	三单	olkoon imenyt	älköön olko imenyt
一复		imekäämme	älkäämme imekö	一复	olkaamme imeneet	älkäämme olko imeneet
二复		imekää	älkää imekö	二复	olkaa imeneet	älkää olko imeneet
三复		imekööt	älkööt imekö	三复	olkoot imeneet	älkööt olko imeneet
被动		imettäköön	älköön imettäkö	被动	olkoon imetty	älköön olko imetty
能动
现在时				完成时
人称		肯定	否定	人称	肯定	否定
一单		imenen	en imene	一单	lienen imenyt	en liene imenyt
二单		imenet	et imene	二单	lienet imenyt	et liene imenyt
三单		imenee	ei imene	三单	lienee imenyt	ei liene imenyt
一复		imenemme	emme imene	一复	lienemme imeneet	emme liene imeneet
二复		imenette	ette imene	二复	lienette imeneet	ette liene imeneet
三复		imenevät	eivät imene	三复	lienevät imeneet	eivät liene imeneet
被动		imettäneen	ei imettäne	被动	lienee imetty	ei liene imetty
名词形
不定式				分词
		主动	被动		主动	被动
一		imeä		现在	imevä	imettävä
长一2		imeäkseen		过去	imenyt	imetty
二	内格1	imiessä	imettäessä	施动1, 3	imemä
	具格	imien	—	否定	imemätön
三	内格	imemässä	—	1) 一般与属有后缀连用。 2) 须与属有后缀连用，此为三单与三复的词形。 3) 不及物动词无此词形。勿与 -ma 后缀派生的名词相混淆。
	出格	imemästä	—
	入格	imemään	—
	所格	imemällä	—
	缺格	imemättä	—
	具格	imemän	imettämän
四	主格	imeminen
	部分格	imemistä
五2		imemäisillään

近義詞

• (吮)： lutkuttaa 〈口〉
• (吸收)： absorboida
• (吸入)： aspiroida

派生詞

• 名詞：imu, imuri
• 動詞：（持續態）imeksiä, imeskellä; （瞬時態）imaista; （使役態）imettää; （自反）imeytyä

異序詞

• emiä

沃特語

詞源

源自原始芬蘭語 *imedäk，源自原始烏拉爾語 *ime-。

動詞

imeä (第一人稱單數現在時 imen，第一人稱單數過去式 imin 或 imezin)

1. 吸吮

變位

本動詞需要添加變位表模板。

參考資料

• Hallap, V.; Adler, E.; Grünberg, S.; Leppik, M. (2012), Vadja keele sõnaraamat [A dictionary of the Votic language]‎^[1], 2nd edition, Tallinn